Helsingin Saksalaisen koulun historiaa

Saksalais-suomalaiset suhteet juontavat juurensa kaukaa historiasta, sillä Suomeen on muuttanut vuosisatojen ajan saksankielisiä käsityöläisiä ja kauppiaita Baltian maista, Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä.

Tsaari Aleksanteri I:n valtakaudella Suomeen muutti saksankielisiä hallintoviranomaisia ja sotilashenkilöitä erityisesti Pietarista. Vaikka tämä joukko oli koostumukseltaan varsin kirjava ja sen jäsenet viipyivät Suomessa eripituisia aikoja, sitä yhdistivät kuitenkin kieli, kulttuuri ja tavat. Ne haluttiin siirtää perintönä tuleville sukupolville. Näin alettiin pohtia koulua koskevia asioita. Vuodesta 1804 lähtien Kaakkois-Suomeen ja Helsinkiin oli perustettu saksankielisiä alkeiskouluja ja myös ylempiä tyttökouluja. Mutta vuosisadan loppupuolella valtio ei voinut enää avustaa saksalaisia kouluja taloudellisesti, minkä vuoksi useat niistä joutuivat lopettamaan toimintansa.

Saksan konsulin, vapaaherra von Lamezanin, varakkaiden saksankielisten perheiden ja saksalaisen kirkon ansiokasta toimintaa on kiittäminen siitä, että vuonna 1880 Helsingissä perustettiin hyväntekeväisyysyhdistys. Vuonna 1881 siitä tuli Unioninkadulla sijainneen pienen saksalaisen koulun kannatusyhdistys eli Kouluyhdistys Pestalozzin edeltäjä.

Stockmannin, Fazerin, Pauligin ja von Rohdenin perheet olivat koulun kummeina ja suhtautuivat kummiuteensa vakavasti. Pitkän historiansa aikana koulu on pysynyt uskollisena pääperiaatteelleen: se haluaa olla kohtaamiskoulu. Tämä koitui koulun pelastukseksi poliittisesti vaikeina aikoina. Koulu on avoin ja pysyy avoinna kaikille, jotka haluavat hoitaa saksalais-suomalaisia kieli-, kulttuuri- ja ystävyyssuhteita.

 

Koulun 125-vuotisjuhlakirjaa Begegnungen - Kohtaamisia koulutiellä (Helsinki 2006) on myytävänä kansliassa. Hinta 10 euroa.

Ajankohtaista

Vuoden 1972 abit palasivat koululle

Vuoden 1972 abit kokoontuivat 50 vuotta Reifeprüfungin jälkeen muistelemaan kouluaikaansa ja tutustumaan nykyiseen kouluun. Isäntänä toimi koulun hallintojohtaja Joachim Bauer, joka kierrätti jälleennäkemisestä iloisen ryhmän läpi uusittujen ja laajennettujen tilojen. Lopuksi otettiin ryhmäkuva sa...

Vuonna 1971: Opettajat vastaan oppilaat 1:1

(Teksti on vuosikertomuksesta 1971–72.) Viime lukuvuonna koulussa pidettiin useita kilpailuja opettajien ja VI. luokan* oppilaiden välillä, ensimmäiseksi Saksan ”kansallispelissä”, nimittäin jalkapallossa. Iso joukko oppilaita vaelsi syykuussa Väinämöisenkentälle, missä kaksi ”suurta” kohtasivat. L...

Lähes päivälleen 50 vuotta sitten

Koulu juhli 90. vuosipäiväänsä 2.–4. huhtikuuta. Näillä sanoin alkaa tätä tapahtumaa juhlistanut kirjoitus vuosikertomuksessa 1970–71. Yhtenä päätarkoituksena oli entisten oppilaiden jäljittäminen. ”Lehti-ilmoituksissa Suomessa ja Ruotsissa viitattiin juhlavuoteen, ja koulun kansliaan tuli useita k...

Ylioppilaskirjoitusten virstanpylväitä 

Saksalaisessa koulussa aloitettiin syksyllä 1925 neljävuotisen lukio-opetuksen rakentaminen. Samalla neuvoteltiin Suomen viranomaisten kanssa oikeudesta pitää ylioppilaskirjoitukset saksan kielellä. Viranomaisilta tuli lopulta hylkäävä päätös. Sen seurauksena koulun yhdistys kääntyi saksalaisviranom...

Onnea syntymäpäivän johdosta, saksalainen alakansakoulu!

Tammikuun 1. päivänä 1881 yhdeksän oppilasta kokoontui huoneeseen, jonka Dorothea Fazer oli antanut asunnostaan heidän käyttöönsä. Näin sai alkunsa saksalainen alakansakoulu, deutsche Elementarschule. Muutamat saksankieliset yksityishenkilöt, esimerkiksi saksalaisen seurakunnan pastori Richard Kirst...