 Kymppi a:n Fim-ryhmä tutustui Helsingin mittaviin kirjamessuihin perjantaina 23.10. Messuilla sattui silmiin kiinnostavaa luettavaa – uutuuksia ja vanhempaakin kirjallisuutta. Seuraavassa poimintoja kirjasyksyn tarjonnasta:
Pujotellessani ruuhkaisten kirjahyllyjen välissä katseeni vangitsi yksinkertaisen näköinen kirja, jonka kannessa oli haarukka ja veitsi. Olin lukenut kirjasta aiemmin ylistävän arvion, joten päädyin perehtymään Pirjo Hassisen kirjaan Sano että haluat. Teos kertoo kadonneesta ravintolatyöntekijä Essistä, jonka erittäin läheinen työtoveri Jimi on tapausta tutkivan psykologin Lauran mies. Kirja etenee dekkarin tavoin, mutta arvostelujen kohteeksi teoksen on nostanut äärimmäisellä intensiteetillä kuvaillut ruoat, jotka yksityiskohtineen sekoittuvat ihmishaluihin ja alkavat vuoroin ällöttää ja kiinnostaa lukijaa.
Silja Seppälä
Inger Frimanssonin intensiivinen psykologinen trilleri Parempi elämä kertoo 4-vuotiaan Angelican katoamisesta päiväkodin kevätretkellä. Kaappaajan äidinvaistot saavat kammottavia piirteitä, kun hän haluaa tytölle parempaa elämää. Etsinnät eivät tuota tulosta, ja painajainen synkkenee entisestään. Kirjan takakansi herätti kiinnostukseni heti, sillä juoni kuulosti selkäpiitä karmivalta ja mielenkiintoiselta. Myös etukansi on ajatuksia herättävä ja takuulla mieleenjäävä.
Melanie Holmberg
Vierailu kirjamessuilla auttoi minua löytämään pitkästä aikaa kirjan, johon todella tekee mieli tutustua syvemmin. Ensimmäisenä silmään osuu Taking Woodstockin vallankumouksellinen kansi, joka henkii hippiaikakauden kukkaista rakkaus- ja rauha- ilmapiiriä. Myös takakannen perusteella mielenkiintoiselta vaikuttava teos seksuaalivähemmistöjen olojen paranemisesta 50- ja 60-luvulla Yhdysvaltojen länsirannikolla tekee vaikutuksen erilaisella aiheellaan, josta ainakin minä haluan tietää enemmän. Taking Woodstock vaikuttaa oivalta portilta tähän menneeseen aikakauteen. Rakkauden vallankumouksen ja homouden yleistymisen lisäksi kirja kertoo Woodstockin hippifestivaalien alusta, johon tämän teoksen tekijä Elliot Tiber osaltaan vaikutti.
Hilma-Sohvi Immonen
 Antikvariaatissa lukuisten minulle tuntemattomien kirjanselkämysten seasta silmiini ponnahti myös tuttu nimi: Dersu Uzala. Olen nähnyt samannimisen elokuvan, joten kirjallinen versio veti puoleensa ihan vertailunkin vuoksi. Tutkimusmatkailija Vladimir Arsenjev kertoo teoksessaan Dersu Uzala erämatkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Teos on julkaistu vuonna 1923 ja myöhemmin myös filmatisoitu. Elokuvasta peräisin olevat kuvat koristavat vanhahkoa ja tekstitöntä kirjankantta.
Fanni Ammann
Kiinnostukseni herätti Serdar Özkan kirja Kadonnut ruusu, koska sen kansikuva on tosi mielenkiintoinen ja myös kirjan nimi on kiehtova. Kadonnut ruusu kertoo nuoresta naisesta nimeltä Diana, joka lähtee etsimään kadonnutta sisartaan. Matkalla hän kokee monta yllätystä ja oppii tuntemaan itsensä paremmin. Kirja on käännetty jo 27 kielelle ja se on kohonnut myyntilistojen kärkeen monessa maassa.
Linda Mattila-Wiethoff
Valitsin Eoin Colferin kirjan Vielä yksi juttu... . Se kertoo Arthut Dentin seikkailuista. Dent on selvinnyt ainoana ihmisenä maapallon räjähdyksestä. Kirjan tyylilaji on selvästi scifi, jossa on runsaasti huumoria. Erikoista kirjassa on se, että sarjan alkuperäinen kirjoittaja Douglas Adams on kuollut ja Colfer jatkaa hänen työtään. Kiinnostuin kirjasta huumorin takia ja myös siksi, että se ei vaikuttanut tavalliselta scifiltä.
Kasper Nurmi
Bram Stokerin romaani Dracula on julkaistu vuonna 1897, ja se on sekoitus kauhu-, rakkaus- ja seikkailukertomusta. Kirja kertoo vampyyri Draculasta, joka asuu vanhassa linnassa Transsylvaniassa, sekä tämän salaperäisestä elämästä. Kirjan ulkoasu on jännittävän näköinen. Kansi on musta ja täynnä likatahroja, ja otsikko Dracula on kirjoitettu sopivan vampyyrimaiseen ja niin sanotusti pelottavaan tyyliin. Kun näin kyseisen kirjan, ajattelin, että voisin lukea sen, vaikken muuten kauhukertomusten ystävä olekaan. Dracula on sentään myös yksi ensimmäisistä vampyyriromaaneista, ja siksi varmasti alkuperäisen ja uskottavan oloinen.
Karoliina Kukkonen
Jenny Downhamin kirja Ennen kuin kuolen on yksi kustannusosakeyhtiö Otavan tämän vuoden uutuuskirjoista. Kirja kertoo 16-vuotiaasta tytöstä Tessasta, jolla on parantumaton sairaus ja joka tekee listan niistä asiosta, joita haluaa vielä tehdä ennen kuolemaansa.Kirjan erikoinen kansi herätti ensimmäiseksi kiinnostuksen. Tyttö istumassa puun oksalla ainoana väripilkkuna punaiset tennarit oli hyvin ajatuksia herättävä.
Joanna Aarrelampi
Kirjamessujen parasta antia oli mielestäni Christopher Sandfordin kirjoittama Kurt Cobainin elämänkerta. Se kertoo edesmenneen Cobainin huumehuuruisesta tiestä normaalista ongelmanuoresta ”myöhempien aikojen John Lennoniksi", hänen sotkuisesta avioliitostaan ja kohtalokkaasta kuolemastaan. Kannessa on mustavalkoinen kuva Kurt Cobainista, ja teos nousi hyvin esiin muiden kirjojen vierestä. Voisin lukea kyseisen kirjan sen takia, että olen itsekin kuunnellut Kurt Cobainin tekemää musiikkia ja kuullut hänen kohutusta elämästään.
Keea Kauhanen
 Saako tälle edes nauraa? on islantilaisen Hugleikur Dagssonin ensimmäinen sarjakuvateos. Hän purkaa siinä islantilaisen melankolian ja synkkyyden aiheuttamaa ahdistustaan. Hänen huumorinsa on yleisesti hulvatonta ja rajoja rikkovaa, ja se saattaa tuntua hieman sairaaltakin. Kirja haastaa lukijansa pohtimaan huumorin rajoja ja omaa suhtautumistaan herkkiin aiheisiin. Ennen kaikkea se saa kuitenkin nauramaan - tai sitten ei.
Elina Saalfeld
|